Kuka on Mika Roivas? Kaikki Tampereen ”sarjavalittajasta”, valituksista ja oikeuskiistoista

0
Mika Roivas Tampereen ”sarjavalittaja”
Mika Roivas on suomalainen yrittäjä ja Tampereen ”sarjavalittaja”, jonka valitukset ja poliisitutkinta jatkuvat nykyään. Kuva: Suomeksi.fi

Last Updated on 17 syyskuun, 2026 by Sanna Hakkarainen

Mika Roivas on suomalainen yrittäjä, joka tunnetaan paremmin Tampereen ”sarjavalittajana”. Nykyään hän jatkaa muutoksenhakuja suurista kaupungin hankkeista, kuten noin 7,2 miljoonan euron tornihotellitontista ja salibandyn MM-kisoihin liittyvästä sopimuksesta. Samaan aikaan poliisi tutkii erillistä tapausta epäiltynä kiristyksen yrityksenä.

Mika Roivaan ura ja yritystausta

Mika Kristian Roivas on yritystaustaa. Hän toimii vastuunalaisena yhtiömiehenä vuonna 2003 perustetussa Planet Power Ky:ssä, jonka toiminta liittyy julkaisemiseen, mediaan ja mainontaan.

Hänen tarkkaa nykyistä ammattiaan ei ole julkisesti vahvistettu tätä yritysroolia tarkemmin. Myöskään hänen henkilökohtaisista tuloistaan tai varallisuudestaan ei ole luotettavaa julkista tietoa.

Tonttiriidasta alkoi pitkä kiista

Roivaan ja Tampereen kaupungin välisen konfliktin tausta ulottuu ainakin vuoteen 2013.

Tuolloin hän sai tontin kaupungin arvonnassa. Myöhemmin tonttiin liittyneet tapahtumat nousivat osaksi hänen ja kaupungin välistä pitkää erimielisyyttä.

Uusi ratkaiseva vaihe tuli vuonna 2024, jolloin Roivas menestyi jälleen tonttiarvonnassa.

Tampereen kaupunki päätti kuitenkin olla varaamatta tonttia hänelle.

Roivas haki päätökseen muutosta. Sen jälkeen hänen oikaisuvaatimuksensa alkoivat kohdistua myös muihin kaupungin tonttien varaamista, vuokraamista ja myymistä koskeviin päätöksiin.

Yhdestä tontista lähtenyt riita kasvoi vähitellen paljon laajemmaksi kokonaisuudeksi.

Valitusten määrä kasvoi poikkeukselliseksi

Marraskuun 2025 alkuun mennessä Roivas oli tehnyt 88 oikaisuvaatimusta ja 63 hallinto-oikeusvalitusta.

Kokonaismäärä kasvoi myöhemmin yli sataan asiaan.

Kaikkia näitä ei kuitenkaan pidä kutsua hallinto-oikeusvalituksiksi.

Oikaisuvaatimuksessa päätöksen tehnyttä viranomaista pyydetään itse muuttamaan ratkaisuaan. Hallinto-oikeusvalitus puolestaan vie asian tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Juuri tapausten määrä ja niiden ulottuminen myös päätöksiin, jotka eivät koskeneet suoraan Roivaan omaa tonttia, tekivät tilanteesta poikkeuksellisen.

Kymmeniä valituksia hylättiin

Lokakuussa 2025 Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi 49 tonttiasioihin liittynyttä valitusta.

Roivas haki tämän jälkeen asioihin muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Tammikuussa 2026 korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa suurimpaan osaan tapauksista.

Tuolloin julkisuudessa kerrottiin ainakin 52 valituksen tulleen hylätyiksi, kun noin 30 asiaa oli edelleen kesken.

Useista oikeusprosesseista kertyi Roivaalle lisäksi yli 13 000 euroa tuomioistuinmaksuja.

Roivas puolustaa omaa toimintaansa

Roivas ei hyväksy ajatusta siitä, että hänen tekemänsä suuri määrä muutoksenhakuja olisi itsessään väärin.

Hänen mukaansa kansalaisella on oikeus vaatia päätöksen lainmukaisuuden tutkimista, jos hän epäilee siinä olevan virheitä.

Hän on kommentoinut oikeusjärjestelmän kuormittumista näin:

Väärin päätöksiä tekevät viranhaltijat sitä kuormittavat.

Roivas on myös arvostellut hänestä käytettyä sarjavalittaja-nimitystä.

Jos minua kutsutaan sarjavalittajaksi, kaupunkia voisi kutsua sarjavenkoilijaksi.

Roivaan näkökulmasta ongelman ydin ei siis ole muutoksenhaku vaan ne alkuperäiset päätökset, joita hän pitää virheellisinä.

Valitukset vaikuttivat myös muihin ihmisiin

Roivaan tekemät muutoksenhaut eivät jääneet vain hänen ja kaupungin väliseksi asiaksi.

Kun tonttia, kiinteistöä tai rakennushanketta koskevasta päätöksestä valitetaan, ratkaisu ei välttämättä saa lainvoimaa suunnitellussa aikataulussa.

Tämä tarkoitti joidenkin tontin saaneiden perheiden kohdalla sitä, että omakotitalon rakentamista jouduttiin odottamaan.

Myös yrityshankkeita viivästyi.

Kaupungin mukaan riitautettuihin myynti- ja vuokrauspäätöksiin liittyi yhteensä miljoonien eurojen taloudellisia intressejä.

Roivas on puolestaan kiistänyt olevansa vastuussa viivästyksistä ja katsoo niiden johtuvan kaupungin tekemistä päätöksistä.

7,2 miljoonan euron tornihotelli joutui valituksen kohteeksi

Vuonna 2026 yksi näkyvimmistä tapauksista liittyi Tampereelle suunniteltuun uuteen tornihotelliin.

Kaupunki oli hyväksynyt hanketta varten tonttikaupan, jonka arvo oli noin 7,2 miljoonaa euroa.

Päätöksestä tehtiin valitus hallinto-oikeuteen.

Valituksessa kyseenalaistettiin muun muassa päätöksen lainmukaisuutta ja yhdenvertaista kohtelua.

Tornihotellitapaus osoitti, kuinka kauas alkuperäisestä omakotitonttiriidasta Roivaan ja Tampereen välinen kiista oli edennyt.

Kyse ei ollut enää vain yksittäisistä tonteista, vaan myös suurista kaupunkikehityshankkeista.

Salibandyn MM-kisat päätyivät mukaan kiistaan

Roivaan muutoksenhaut ulottuivat vuonna 2026 myös urheiluun.

Tampereen kaupungin ja Suomen Salibandyliiton välinen miesten salibandyn MM-kisoihin liittyvä yhteistyösopimus joutui oikaisuvaatimuksen kohteeksi.

Siinä kyseenalaistettiin muun muassa kaupungin taloudellista vastuuta, päätöksentekotapaa sekä tapahtuman kustannusten ja hyötyjen arviointia.

Oikaisuvaatimus ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että kisat olisi automaattisesti peruttu.

Tämä ero on tärkeä: kaupungin sopimuksesta tehty muutoksenhaku ja itse urheilutapahtuman peruuntuminen ovat kaksi eri asiaa.

Myös jääkiekon World Cup nousi esiin

Roivaan nimi yhdistettiin myös jääkiekon kansainväliseen World Cup -hankkeeseen.

Tampereen kaupunki vetäytyi omalta osaltaan tapahtuman tavoittelusta muutoksenhaun synnyttämän aikatauluepävarmuuden jälkeen.

Silti olisi liian yksinkertaista sanoa, että Roivas yksin olisi estänyt koko tapahtuman.

Nokia Arenan taustayhtiöllä saattoi edelleen olla mahdollisuuksia edistää hanketta ilman kaupungin osallistumista.

Tapaus kuitenkin osoitti konkreettisesti, kuinka yhden muutoksenhaun vaikutus voi ulottua suuren tapahtuman aikatauluihin.

Tapaus johti valtakunnalliseen lakikeskusteluun

Roivaan toiminta nousi vuoden 2026 alussa valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi.

Ministerit Leena Meri, Anna-Kaisa Ikonen ja Sari Multala kertoivat selvityksestä, jossa tarkasteltiin keinoja vähentää perusteettomiksi arvioitujen muutoksenhakujen aiheuttamia haittoja.

Keskustelussa nousivat esiin esimerkiksi oikeudenkäyntimaksut, mahdolliset ennakkomaksut ja muut prosessien muuttamiseen liittyvät ratkaisut.

Samalla kysymys on oikeudellisesti vaikea.

Kansalaisen oikeus hakea muutosta viranomaisen päätökseen on tärkeä osa oikeusturvaa. Mahdollisiin väärinkäytöksiin puuttuminen pitäisi siksi toteuttaa tavalla, joka ei estä perusteltujen valitusten tekemistä.

Syksyyn 2026 mennessä mitään erityistä ”Mika Roivas -lakia” ei ollut säädetty.

Poliisi tutkii epäiltyä kiristyksen yritystä

Tampereen kaupunki teki marraskuussa 2025 Roivaan toimintaan liittyvän tutkintapyynnön poliisille.

Joulukuussa poliisi aloitti esitutkinnan rikosnimikkeellä kiristyksen yritys.

Tutkinnan yksityiskohtia ei ole kokonaisuudessaan julkistettu.

Poliisi on kuitenkin tehnyt tärkeän eron: oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekeminen ei itsessään ole rikos.

Kiristyksen yritystä koskeva rikosepäily liittyy laajempaan tapahtumakokonaisuuteen eikä pelkästään siihen, että Roivas on käyttänyt muutoksenhakuoikeuttaan.

Julkisuudessa ei ole vahvistettu lainvoimaista tuomiota tästä asiasta. Siksi Roivasta ei pidä kuvata kiristykseen syyllistyneeksi, vaan kyse on keskeneräisestä rikosepäilystä.

Eläinsuojeluasia oli erillinen oikeustapaus

Roivas on ollut oikeudessa myös Tampereen valituskiistasta erillisessä eläinsuojeluasiassa.

Joulukuussa 2025 käräjäoikeus määräsi hänelle eläinsuojelurikoksesta 60 päiväsakkoa.

Yhden päiväsakon määrä oli kuusi euroa, joten yhteissummaksi tuli 360 euroa.

Asia koski hänen Ressi-nimistä rottweileriaan, jolla oli vakavia terveys- ja liikkumisongelmia.

Oikeuden mukaan eläimelle ei järjestetty riittävän nopeasti asianmukaista hoitoa tai lopetusta.

Roivas kertoi hakevansa päätökseen muutosta, joten käräjäoikeuden ratkaisua ei tule ilman myöhempää vahvistusta pitää lopullisena.

Aiemmista rikosasioista on myös uutisoitu

Roivaan aiemmasta oikeushistoriasta on kerrottu julkisuudessa.

Uutisoinnin mukaan käräjäoikeuden ratkaisuissa on ollut kyse muun muassa varkaudesta, petoksesta, kavalluksesta, väärennyksestä ja kirjanpitorikoksesta.

Rangaistuksina on ollut muun muassa sakkoja ja ehdollisia vankeusrangaistuksia.

Kaikkien yksittäisten ratkaisujen lainvoimaisuutta ei kuitenkaan ole kattavasti vahvistettu julkisista tiedoista.

Nämä tapaukset ovat myös täysin erillisiä vuonna 2025 aloitetusta kiristyksen yritystä koskevasta poliisitutkinnasta.

Mitä Mika Roivas tekee nykyään?

Vuonna 2026 Mika Roivas on edelleen julkisuudessa Tampereen kanssa jatkuvien oikeuskiistojen vuoksi. Hänen tapauksensa on samalla noussut valtakunnalliseksi esimerkiksi keskustelussa valitusoikeuden rajoista ja hallinnon toimivuudesta.

Mika Roivas tunnetaan Tampereen kaupungin päätöksiä koskevista lukuisista muutoksenhauista.